Nyt on kyllä pakko alottaa tämä blogi, koska olen siitäkin jo muutaman viikon kuumeillut. Toinen kuumeilun aihe on tietenkin vauva ja tästä kuumeesta olisi nyt tarkoitus kirjoitella tänne blogiin.
Kaikki alkoi siis reilu kuukausi sitten, kun menkat olivat päivän myöhässä. Olin unohtanut kyseisessä kierrossa yhden e-pillerin ja siitäkös se ajatus sitten lähtikin. Nimittäin aloin heti epäillä olevani raskaana, kun yleensä menkkani ovat e-pillereitä syödessäni olleet lähes kellontarkat, eivätkä oikeastaan koskaan myöhässä. Hetken googletus vielä vahvisti epäilyksiäni, sillä raskauslaskureiden antamat ovulaatio- ja hedelmöitysajankohdat täsmäsivät vähän liiankin hyvin yhteen unohtamani pillerin kanssa.
Asiaa hetken mielessä pyöriteltyäni kerroin siitä sitten A:llekin (poikaystäväni, oikeammin kihlattuni ja avomieheni) hiukan kauhunsekaisin tuntein, sillä en oikein tiennyt kuinka hän asiaan mahtaisi suhtautua, vaikka lapsen saannista olikin muutaman kerran viime aikoina juteltu. A:n kommentti kysymykseeni siitä, että “Mitä jos meille tulis vauva?” olikin yllättäen että “no sitten tulee”, joten rohkaistuin kertomaan myöhässä olevista menkoista ja epäilyksistäni. A suorastaan innostui asiasta ja itsekin jo jonkin aikaa vauvahaaveita elätelleenä olin aika innoissani.
Seuraavana päivänä kävin hakemassa apteekista raskaustestin (ensimmäisen koskaan ostamani) ja uimassa käytyäni palasinkin saman tien kotiin testiä tekemään. Testi näytti kuitenkin miinusta ja yllätyin itsekin siitä, kuinka pettynyt olin. Tämän tapahtumaketjun seurauksena päätimme kuitenkin, että jätän jatkossa e-pillerit pois ja pillerit siis lopetettiin 6.6.09.
Ajatuksena tällä hetkellä on lähinnä sellainen “vauva saa tulla jos on tullakseen”, vaikka itselläni onkin kyllä parhaillaan aikamoinen vauvakuume ja on vaikea pysyä kärsivällisenä. Kuitenkin elämäntilanteemme on vielä tällä hetkellä sellainen, ettei minun oikeastaan edes kannattaisi ainakaan ihan heti tulla raskaaksi, sillä itselläni on vielä noin vuosi opiskelua jäljellä. Jos kuitenkin tulisin raskaaksi loppusyksystä, niin minun pitäisi saada opiskeluni päätökseen ennen vauvan syntymää, mikäli kaikki menisi hyvin eivätkä raskausoireet häiritsisi opiskeluani liikaa. E-pillereiden lopettamisen jälkeenhän saattaa kuitenkin mennä aikaa, ennenkun kierrot palautuvat normaaleiksi ja raskaus voi alkaa.
Pillereiden pois jättämisen jälkeen sainkin sitten jännittää sitä, alkavatko menkat tulla normaalisti saman tien, vai kestääkö kierron palautuminen normaaliksi kauankin. Loppujen lopuksi pillerin unohtamisen jälkeen menkkoja (niitä myöhässä olleita) ei kuulunut lainkaan ja ehdinkin jo miettiä jopa uuden raskaustestin tekemistä. Päädyin kuitenkin siihen, että jos sattuisin olemaan raskaana, niin kai siitä ennemmin tai myöhemmin jotain oireita tulisi ja odottelin siis menkkoja kaikessa rauhassa.
Seuraavat menkat tulivatkin sitten “ajallaan”, ilmeisesti edelliset vain jotenkin jäivät välistä pillerin unohduksen takia. Menkat tuntuivat onneksi aika normaaleilta eivätkä sen kipeämmiltä tai runsaammilta kuin pillereitä syödessänikään. Pillereitä on kuitenkin tullut syötyä jo kymmenisen vuotta, joten muistikuvat menkoista ennen pillereitä ovat vähän hämäriä. Nyt on sitten meneillään kp 15 ja netistä löytämäni ovulaatiolaskurin mukaan oviksen pitäisi olla jo huomenna. Ehkäpä tämä selittää viime päivinä esiintyneen aika runsaan valkovuodonkin.
Raskaaksi tuleminen tästä kierrosta on nyt kuitenkin näillä näkymillä aika epätodennäköistä, sillä seksiä on harrastettu vain ihan kierron alkupuoliskolla mökkilomamme aikaan eikä nyt lähellä ovulaatiota lainkaan. A ei oikein ole ollut sillä tuulella pienistä vihjailuistani huolimatta. En ole viitsinyt kauheasti painostaakkaan, sillä tarkoitushan on edelleenkin olla sillä “tulee jos on tullakseen” linjalla. En edes oikein tiedä, muistaako A tosiaan, että en enää syö pillereitä, olen vähän kummissani siitä, ettei hän ole ottanut asiaa puheeksi missään vaiheessa. Täytyypä joku päivä varmistaa;)
Vaikka olenkin tällaisesta blogista jo muutaman viikon kuumeillut niin tuntuupa kyllä vielä vähän hassulta tätä kirjoitella. Muita odotus ja kuumeilublogeja on oman raskausepäilyn jälkeen tullut kovasti lueskeltua ja niistä se innostus omaankin blogiin lähti. Toinen innostus, joka alkoi siitä, kun luulin olevani raskaana, on vauvanvaatteiden tekeminen. Vaikka testi näyttikin negaa niin aloitin silti villanutun teon Novitan kevätnumerossa olevan ohjeen mukaan. Ajatuksissani tosin rupesin jostain syystä tekemään 70-senttistä nuttua eli se nyt ei edes ole ihan pienen vauvan nutuksi sopiva. Eipähän noista vauvan vaatteista nyt mitään haittaakaan ole vaikka niitä olisikin valmiina isompiakin kokoja…Eilen kävin vielä ostamassa nuttuun tosi söpöt ruskeat nallenapit!
Näistä tunnelmista siis jatketaan odottelua ja kuumeilua.
